Palvelu paloina

Miksi valitsin #hurmaushetkeksi paloitellun pitsan? Kun lähtee kahden alle kouluikäisen kanssa syömään ravintolaan, olettaa, että olemattomalla kärsivällisyydellä varustetut metriheikit saavat sapuskansa ensin ja aikuiset vasta sitten. Ruokailumukavuutta (koko ravintolan) auttaa myös se, että syöminenkin voi alkaa niin pian kun kuumuus vain sallii. Valmiiksi leikattu pitsa auttaa em. kohtien toteutumista merkittävästi. Myös muita toimintatapoja on tavattu. Tässä sadan pitsan listan Napolissa palvelu on kuitenkin aina ystävällistä, nopeaa ja lapsia (äitejä ja isiä) huomioivaa. 

Haluatko kuitenkaan tietää?

Suuressa tavaratalossa suuressa kauppakeskuksessa. Vaikka asiakaspalautteet ovat menneet verkkoon palveluiden kanssa, voi ja pitää palautetta kerätä myös perinteisin menetelmin. 
Viestiikö tyhjä kynäteline ja paperittomuus, että tavaratalo todella haluaa tietää mielipiteesi? 

Juuri Sinulle

Kun liukuhihnapalvelussa tuntee sen palveluhetken ajan olevansa ainoa asiakas, ollaan taas luomassa #hurmaushetkiä. Pikameikki kasvoille ja kameran eteen, kuvaaja katsoo kuvattavaansa hymyillen silmiin ja kehuu kannustavasti. Näkee jokaisessa hyviä puolia ja haluaa korostaa niitä. #studiotorkkeli :n Laura osaa ottaa yleisönsä ja asiakkaansa. Valokuva(amo)ssa tämä näkyy konkreettisesti, voisiko saman tunteen tuoda muihinkin palveluihin?

Odottaa vai odotuttaa?

Perusperjantai ja uimakoulu. Aikataulu sakkaa ja kiire nostaa päätään. Uintikeskuksen kassalla ei ole ketään, mutta asia korjaantuu nopeasti. Hän tervehtii paperilappu kädessä, etsii reijittäjää, pöyhii ja löytää vihdoin. Reijitetty paperi pitää saada kansioon... Missä kansio? Löytyi! Pöydältä valahtaa nippu muita pereita lattialle, mutta tärkeä paperi löytää paikkansa kansiossa. Vielä ne pudonneet paperit. Taptap, nätisti takaisin pöydälle. "Joo?"  

Olisiko paperi pahastunut odotuttamisesta? Olisiko se voinut odottaa silti? Olisiko pahoittelu  ja iloinen hymy korjannut tilannetta? Kokeilemisen arvoisia ehdotuksia?

Persoona peliin

Vierailin tällä viikolla useampana päivänä Mediapoliksen valtavassa kompleksissa, jonka yhteydessä sijaitsi baarityylinen pikku kahvila heti infopisteen vieressä. Tuon kahvilan asiakkaana #hurmaushetki syntyy vuorovaikutuksessa. Olet huomattu, sinulle suositellaan tuotteita, rupatellaan mukavia ja kanta-asiakkaita tervehditään nimellä. 

"Spiruliinasmoothiessa saat vitskut ihan huomaamatta."

Kiirettä pittää?

Lauantainen koulutuspäivä Finlaysonin alueella ja lounasajan ongelma; kaikki paikat aukeavat vasta kahdeltatoista ja lounastauko päättyy kaksikymmentä yli. Onneksi yksi on auki jo yhdestätoista lähtien.

Kuuden hengen seuruueemme kaartaa sisällä ja päädymme kiertämään pöydästä toiseen parin muun asiakkaan kanssa. Kaikissa on varattu-lappu. Letka suuntaa alatasanteellle, jossa henkilökunta kertoo, että siellä EI SAA syödä ja että ylätasanteen pöytien varattu-lapuissa on kyllä kellonajat joista selviää moneltako pöytä pitää olla varaajan käytössä.

Löydämme pöydän, jossa varaus alkaa klo 16:45. Kuitenkin pöytä on laputettu jo puolilta päivin ja antaa vaikutelman, että vapaata ei ole. Osassa pöydistä näyttää olevan kaksi lappua. Tarjoilijan ystävällisyys ja suosittelut ilahduttavat seuruettamme. Kun ruoka saapuu, pyydämme laskut samantien aikataulupaineen vuoksi. 

Syömme ja maksamme samalla, jokainen vuorollaan. Kauimmaisena istunut maksaa viimeisenä ja ojentaa kuittinsa kortin mukana; siitähän näkee kätevästi summan joka kortilta tulee laskuttaa. Tarjoilija heittää kuitin takaisin ja se tippuu vierustoverin lautaselle. Samalla tarjoilijan villatakki viistää ensimmäisenä istuvan kanafilelettä, josta huomautetaan. Tarjoilija pahoittelee, kysyy halutaanko viistetty kanafile uusia ja unohtaa kuitenkin laskutettavan summan, jolloin lennätetty kuitti palautetaan hänelle uudestaan.

Ruoka oli hyvää, samoin juoma, mutta päälimmäiseksi muistoksi jäi lentävä kuitti.

Yksi pikku juttu

Kaamea pakkanen, kaksi kierrosta Kalevan Prisman parkkihallissa ennen kuin vapaa paikka löytyy, "Äiti, mun on pissahätä" juuri kun on päästy ruokaosastolle. Lopulta kauppareissu sujuu kuitenkin enemmän hyvin kuin huonosti. Palkinnoksi tenaville (itselle) päiväkahvit marketin kahvilassa. Vaikka on ruuhkaa ja itsepalvelua, tarjoudutaan cappuccino tuomaan pöytään, kun omat kädet ei riitä.
Yksi pieni juttu jää kuitenkin mieleen päälimmäiseksi; vaikka tilattuna on vain yksi jätskiannos, tulee siihen kahdet koristetikut. Vanhemmat ymmärtävät miksi se oli #hurmaushetki.